Olympialaiset on valtavan kokoinen ja monilajinen urheilukilpailu. Kisat järjestetään joka 2. vuosi kesä- ja talviolympialaisten vuorotellessa. Kilpailut keskittyvät isäntäkaupungin ympärille ja pitomaan valitsee Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) .
Nykyaikaiset olympialaiset juontavat juurensa antiikin aikana Kreikan Olympiassa järjestetyistä Olympian kisoista. 1800-luvulla Kreikassa järjestettiin neljään otteeseen myös Zappaan olympialaiset ja englannissa Wenlockin olympialaiset kisat, joita molempia pidetään nykyaikaisten olympialaisten edeltäjinä.
Ensimmäistä kertaa nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin vuonna 1896 Kreikan Ateenassa. Lajeista ainoastaan miekkailu, pyöräily, voimistelu, uinti ja yleisurheilu ovat olleet mukana ensimmäisistä olympialaisista lähtien. Myös soutu olisi tässä listauksessa, mikäli sitä ei olisi peruutettu johtuen huonosta säästä vuoden 1896 kisoissa.
Alkaen vuodesta 1924 kisat on erikseen jaoiteltu kesä- ja talviolympialaisiin, jotka aina vuoteen 1992 asti järjestettiin samana vuonna. Tämän jälkeen systeemiä päivitettiin sellaiseksi, että seuraavat talviolympialaiset järjestettiin vuonna -94 ja siitä alkaen aina 4 vuoden välein.
Vuodesta 1912 vuoteen 1948 olympialaisten yhteydessä nähtiin myös olympiakisojen taidekilpailuja. Myös tämän jälkeen olympialaisten yhteydessä on silloin tällöin nähty taidetapahtumia.
Harva tietää, että nykyaikaisiin olympialaisiin saivat itse asiassa alun alkaen osallistua ainoastaan amatöörit eli sellaiset kilpailijat, jotka eivät tavoitelleet urheilullaan taloudellista hyötyä. Kuitenkin 1970-luvusta lähtien Avery Brundagen puheenjohtajakauden jälkeen Kansainvälinen olympiakomitea alkoi pikku hiljaa myöntymään ammattiurheiljoille, jotta olympialaisten taloudellisnen hyöty kasvaisi. Ammattiurheilijat saivat muutamaa poikkeuslajia lukuun ottamatta täyden osallistumisoikeuden kisoihin vuonna 1988.
60-luvulla olympialaisten useimpiin lajeihin otettiin käyttöön karsintaraja, joka tuli saavuttaa osallistuakseen olympialaisiin. Muun muassa yleisurheilussa ja uinnissa on edelleen käytössä karsintarajat. Muiden lajien kilpailupaikat jaetaan joko karsintakilpailujen tai ranking -listausten perusteella. Jokainen Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaa saa kuitenkin lähettää kisoihin yhden urheilijan (kesäolympialaisiin kaksi, yksi uimari ja yksi yleisurheilija), vaikkei ko. urheilija olisikaan läpäissyt karsintarajoja.
Olympialaisten tunnuksen, olympiarenkaat, muodostavat 5 toisiinsa liittynyttä rengasta. Merkin esikuva löydettiin muinaisesta alttarista Olympian raunioista. Olympialaisten isä Pierre de Coubertin suunnittelemat renkaat ovat maailman tunnetuin tuotemerkki. Alun perin renkaat olivat peräkkäin ketjussa, kun nykyisin ne on laitettu kahteen kerrokseen. Kansainvälinen Olympiakomitea kertoo, että renkaat kuvastavat maailman 5 maanosaa, jotka yhdistyvät olympian hengessä kuten symbolin renkaat, sekä urheilijoita, jotka kokoontuvat yhteen eri puolilta maailmaa näiden kisojen ajaksi.
Symbolia on tulkittu myös monin muin eri tavoin. Niiden on katsottu kuvastavan muun muassa sitä, että antiikin aikaan olympialaiskisat kestivät 5 päivää, sitä että antiikin olympialaisten tärkein ja arvostetuin laji oli viisiottelu, tai sitä että de Coubertin mukaan urheilu kehitti viittä elämän aluetta (oma-aloitteisuus, sitkeys ja peräänantamattomuus, täydellisyyden tavoittelu, tehokkuus ja vaaran halveksuminen)
Olympialipusta löytyvät kuusi eri väriä (keltainen, sininen, musta, punainen, vihreä ja valkoinen) valittiin lippuun edustamaan maailman kansoja, sillä vähintään yksi näistä väreistä löytyy jokaisen maailman valtion lipusta.
Olympialaisilla on oma motto, joka kuuluu ”Citius, altius, fortius” eli ”nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin”.
Aina vuodesta 1968 lähtien useimmilla olympialaiskisoilla on ollut oma maskotti, joka on yleensä ollut joko eläin- tai ihmishahmo. Usein maskottihahmo on jotenkin liittynyt isäntämaahan.
Nykyisten olympiakisojen katsotaan jatkavan antiikin olympiakisojen perinnettä, joten perinteiseen tapaan olympiatuli sytytetään Kreikassa Olympian lehdossa auringonsäteistä erityisessä rituaalilla, mistä se kuljetetaan kisapaikalle. Ensimmäinen soihtuviesti Olympialaisista kisapaikalle järjestettiin Berliinin olympialaisten aikaan vuonna 1936.
Olympialaisissa joka lajin kolme parasta voittaa itselleen mitalin: ensimmäisen sijan saanut saa kultaisen, toiselle sijalle yltänyt hopeisen ja kolmannen sijan saavuttanut pronssisen. Kahdeksalle parhaalle myönnetään kunniakirja. Jokainen olympialaisissa kisannut urheilija saa itselleen muistomitalin.
Olympiamitalin halkaisija on vähintään kuusi senttiä ja paksuudeltaan vähintään 3 milliä.
Olympialaisilla on oma tunnushymni, jonka on säveltänyt kreikkalainen Spyrídon Samáras ja sanoittanut kreikkalainen Kostís Palamás. Nykyisinkin käytössä oleva hymni tehtiin alun perin teenan vuoden 1896 olympialaisia varten.